Turvapaikanhakijan asema Suomessa

asylum

Kun turvapaikanhakija tulee Suomeen, hän jättää passintarkastajalle tai poliisille turvapaikkahakemuksensa.
Hakemuksen käsittelemisen ajaksi turvapaikanhakijalle järjestetään asuinpaikka sellaisesta vastaanottokeskuksesta, jossa on tilaa. Hakija ei itse voi valita mieleistään vastaanottokeskusta. Vuonna 2002 Suomessa on 15 turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskusta, jotka ovat valtion, kuntien tai järjestöjen ylläpitämiä.

Turvapaikanhakija voi myös asua sukulaistensa tai ystäviensä luona, mutta silloin hänen on itse huolehdittava vuokrastaan ja muista asumiskustannuksistaan.

Vastaanottokeskuksessa asuminen on ilmaista, ja sen on tarkoitus kestää niin kauan, kunnes hakijan turvapaikkahakemus on ratkaistu.

Suomeen yksin saapuneet turvapaikanhakijat jakavat huoneen samaa sukupuolta olevien kanssa. Perheille pyritään antamaan yhteinen huone. Yksintulleet alaikäiset lapset majoitetaan vastaanottokeskusten yhteydessä toimiviin ryhmäkoteihin.

Vastaanottokeskuksissa on yhteiskeittiöt, joissa kukin valmistaa oman ruokansa. Asukkaat huolehtivat huoneidensa siivouksesta – ja joissain vastaanottokeskuksissa myös lähes koko talon siisteydestä.

Vastaanottokeskuksessa on johtaja, sosiaalityöntekijä, terveydenhoitaja, pakolaisohjaajia ja muita työntekijöitä. Asukkaat saavat apua keskuksen työntekijöiltä arkipäivän käytännön asioissa.

Turvapaikanhakija, jonka henkilöllisyydessä tai matkareitissä on epäselvyyksiä, majoitetaan erilliseen säilöönottoyksikköön.

Toimeentulotuki

Suomessa annetaan toimeentulotukea henkilöille, joilla ei ole omaisuutta tai riittäviä tuloja itsensä ja perheensä elättämiseen.

Turvapaikanhakija voi hakea toimeentulotukea vastaanottokeskuksesta. Tuki on 15 prosenttia – alle 18-vuotiaiden tapauksessa 20 prosenttia – pienempi kuin Suomessa pysyvästi asuvien toimeentulotuen perusosa.

Turvapaikanhakijan on itse kustannettava toimeentulotuellaan tai muilla omilla tuloillaan ruokansa, vaatetuksensa ja esimerkiksi liikkumisensa. Käytäntö kuitenkin vaihtelee eri vastaanottokeskuksissa, joten esimerkiksi lasten harrastustoimintaan voidaan myöntää tukea.

Turvapaikanhakijan perusterveydenhuolto hoidetaan vastaanottokeskuksissa. Myös kuntien terveyskeskukset hoitavat turvapaikanhakijoita välttämättömissä tapauksissa. Sairaalat antavat kiireellistä hoitoa.

Tulkkipalvelut

Vastaanottokeskus järjestää maksuttomia tulkki- ja käännöspalveluja turvapaikanhakijalle, joka ei osaa suomea tai ruotsia. Palvelut ovat ilmaisia, kun kyse on viranomaisasioiden hoidosta.

Vastaanottokeskusten työ- ja opintotoiminta

Vastaanottokeskukset järjestävät työ- ja opintotoimintaa. Asukas ja vastaanottokeskus laativat toimintaohjelman, jonka mukaisesti turvapaikanhakija osallistuu työ- ja opintotoimintaan.

Jos turvapaikanhakija kieltäytyy laatimasta toimintaohjelmaa tai osallistumasta työ- ja opintotoimintaan, hänen toimeentulotukeaan voidaan pienentää enintään 20 prosentilla. Toimeentulotukea ei vähennetä, jos kieltäytymiselle on perusteltu syy, kuten oma tai lähiomaisen sairaus.

Työtoiminta voi olla vastaanottokeskuksen siivousta, kunnostusta tai pihatöitä, kerhon tai harrastusryhmän ohjaamista, avustavia tehtäviä kunnassa tai yrityksissä ja niin edelleen.

Opintotoiminta voi olla suomen tai ruotsin kielen opiskelua, suomalaisen yhteiskunnan toimintaan ja tapoihin tutustumista, tietotekniikan oppimista ja niin edelleen.

Työnteko

Turvapaikanhakija saa tehdä työtä asuttuaan Suomessa vähintään kolme kuukautta.
Turvapaikanhakijat saavat lähinnä siivoustyötä, joka on usein osa-aikaista tai tuntityötä ja siten pienipalkkaista.

Turvapaikanhakijan ansiot vaikuttavat hänen toimeentulotukensa määrään.

Opiskelu

Turvapaikanhakija voi opiskella ja harrastaa vastaanottokeskuksen ulkopuolella.

Turvapaikanhakijalla ei ole oikeutta opintososiaalisiin tukiin, joten hänellä ei ole oikeutta maksuttomaan korkeakoulu- tai ammatilliseen opintopaikkaan.

Turvapaikanhakija voi sen sijaan opiskella esimerkiksi työväenopistoissa ja aikuislukioissa. Osa vastaanottokeskuksista tukee taloudellisesti turvapaikanhakijoiden opiskelua. Jotkut kunnat myös tukevat turvapaikanhakijoiden suomen kielen opintoja.

Lasten koulunkäynti

Suomessa 7-16 -vuotiaalla turvapaikanhakijalla on oikeus käydä peruskoulua. Aluksi lapset opiskelevat suomea tai ruotsia ja myöhemmin myös muita aineita. Opetus ja koulukirjat ovat maksuttomia.

Oikeusapu

Pakolaisneuvonta ry tarjoaa oikeusapua turvapaikan hakemisen eri vaiheissa. Vastaanottokeskusten työntekijät auttavat asukkaita ottamaan yhteyttä Pakolaisneuvonta ry:hyn